Jaakko Ilkan elämänvaiheita Heikki Ylikankaan Nuijasota-kirjan kolmannen painoksen pohjalta
Jaakko Ilkan isä Pentti Jaakonpoika Ilkka oli Rahnastossa 1553-1566 isäntänä leskeksi jääneellä emännällä. Emännän poika avioitui Pentti Ilkan tyttären kanssa. Myöhemmin 1567-1583 Pentti Jaakonpoika oli isäntänä Sipi Laurinpoika Tennejalan entisessä talossa, johon oli liitetty osa Rahnastoa ja jota sittemmin sanottiin Ilkkalaksi. Katso alla oleva kartta:
(Lisätietoja Jaakko Sarvelan tekemästä Ilmajoen talonhaltijaluettelosta ja Ilkan sukukirjasta s. 13-16).
Jaakko Pentinpoika Ilkka Ilkkalan talon isäntänä 1585-1597, Ilkkalan talon muistomerkki, Ilmajoentie 193, Ilmajoki.
Vuoden 1595 syyskuussa Jaakko Ilkka tapasi valtiopäivillä ystävänsä Hannu Hannunpoika Fordellin, Pohjanmaan rikkaimman maakauppiaan.
Fordellin yllytyksestä Jaakko Ilkka nousi Pohjanmaan rannikon talonpoikien johtomiehenä vastustamaan Täyssinän rauhan 18.5.1595 jälkeen aloitetun, laittomana pidetyn linnaleiriveron perimistä. Pohjanmaan maakunta tyhjättiin palkatuista ratsumiehistä eli huoveista. Jaakko Ilkka vangittiin tammikuussa 1596 ja vietiin Turun linnaan.
1596 Jaakko Ilkka pääsi pakoon syksyllä sopivasti kapinan aattopäivinä Turun kaarlelaisten avustuksella (toisen vaimon porvarissukulaisten avulla??)
1596 joulukuussa Jaakko Ilkka nousi kansanjohtajaksi ja asettui näin entisiä asetovereita ja ammattiveljiään vastaan, (on arveltu Jaakko Ilkan haaveilleen aatelisarvosta?)
Jotkut oppaat kertovat, että Jaakko Ilkka olisi paennut käymälän reiän kautta.
Ei voi pitää paikkaansa, koska reikä on pieni. Jaakko Ilkalla on täytynyt olla ulkopuolisia avustajia.
Ruotsalainen Sven Joninpoika, joka valtaneuvoston valtuuttamana saapui Pohjanmaalle käymään rajaa Venäjää vastaan, kuvaa selonteossaan Ruotsiin järkyttyneenä näkemäänsä ja kokemaansa : ” .. ja nyt on jokainen mies kolmesta pitäjästä, noin 3000 miestä lähtenyt nuijineen Hämeenmetsän läpi Savoon. He tahtovat käydä läpi yli koko maan murhaten, ryöstäen ja polttaen kaikkialla siellä, missä jollakin tapaa on talonpojasta hyödytty. Heidän päämiehensä on nimeltään Jaakko Ilkkainen ja hän on se sama mies, jota herra Klaus Fleming viime kesänä piti vangittuna. Hän oli tehnyt vaatteistaan köyden ja päässyt siten muurin yli. .. kun rajankäynti on tehty, tahdon lähteä tästä Ryövärien maasta ..”
Mahdollinen pakotie merkitty punaisella pisteellä Turun linnan seinään:
katso kuva!
Isonkyrön kirkolla Katariinan päivänä 25.11.1596 Jaakko Ilkka valittiin johtajaksi sotaretkelle kohti etelää….
Kun oli päätetty jatkaa sotaretkeä Hämeen metsän toiselle puolelle, kotiutettiin pari raajarikkoa. Heille annettiin joulukuussa 1596 Jalasjärvellä vapautuskirje, jonka varmensivat Jaakko Ilkka omalla puumerkillään ja hänen alipäällikkönsä Yrjö Kontsas jalkajousta kuvaavalla puumerkillä.
Kuva: Riksarkivet. Tukholma.
Vapautuskirje on kirjallinen dokumentti Ilkkaisen sodasta:
Minä Jaakko Ilkka ja Yrjö Kontsar tunnustan antaneeni tämän paperin näyttäjälle Matti Pertunpojalle ja Martti Tuomaanpojalle valtuutuksen matkata takaisin kotiin, koska he ovat vaivaisia ja epäkelpoja. Sen vuoksi on minun pyyntöni teille kaikille rehellisille maakunnan miehille, ettei kukaan teistä tekisi tai aiheuttaisi heille haittaa, vaan sallisitte heidän esteettömästi pasteerailla. Totuudessa, puumerkkini alla Yrjö Kontsarin puumerkki,
Jalasjärvellä 19. joulukuuta vuonna 1596.
Jaakko Pentinpoika Ilkka
—————————————————————————————————
”Ilkkaisen sodassa” Nokian retkellä Jaakko Ilkka joutui pakenemaan, kun Klaus Fleming vaati johtajien luovuttamista sovinnon ehtona.
Jaakko Ilkka ja viisi muuta nuijapäällikköä mestattiin Isonkyrön kirkolla tammikuun lopulla 1597 (Steve Siltasen kuvakollaasi).
Mestattujen ruumiit vietiin jokaisen omalle kotipaikkakunnalle teilinpyörien päälle näytteille.
Jaakko Ilkan ruumista pidettiin teilinpyörän päällä Ilmajoen kirkolla. Paikalla on ollut Ilkan monumentti vuodesta 1924.
1597 kun Jaakko Ilkan talonpoikaisarmeija oli lyöty uudenvuodenyönä Nokialla, nousivat keski- ja pohjoispohjalaiset aseisiin. Ljungo Tuomaanpoika yhdessä Gabriel-veljensä ja Hannu Fordellin kanssa esiintyivät heidän puoltajanaan. Helmikuun 24. päivänä Santavuoren taistelussa ruotsalaispitäjät lipesivät yhteisestä rintamasta, 17 nuijapäällikköä vangittiin ja vietiin Turun linnaan kuulusteltavaksi.