Sylvesterin yö Nokialla 1596

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Isonkyrön kirkolla Katariinan päivänä 1596 Jaakko Ilkka valittiin johtajaksi sotaretkelle kohti etelää....

(Otteita Heikki Ylikankaan Nuijasota-kirjan kolmannesta painoksesta sivuilta 197-206)

Joulupäivänä 1596 Ilkka siirsi leirinsä Pirkkalan Nokialle ja majoittui Nokian kartanoon. … Fleming majoittui Pirkkalan pappilaan kolmisen kilometrin päähän Nokian kartanosta 30.12. .. ja jäi odottamaan tykkejään… Illalla sylvesterinyötä vasten tykit vihdoin saapuivat. Marski käski avata tulen talonpoikien leiriin. Yksi ammuksista osui kartanoon lävistäen molemmat seinät nuijapäälliköiden täyttämästä huoneesta. .. Talonpojille luvattiin, että Fleming laskisi väkensä hajalle ja talonpojat saisivat rauhassa palata koteihinsa, KUNHAN LUOVUTTAISIVAT PÄÄLLIKKÖNSÄ MARSKIN KÄSIIN TÄMÄN RANGAISTAVAKSI. Tarjous oli todella suurpiirteinen… Marskihan lupasi lopettaa linnaleirin eli poistaa sen konkreettisen ja lähimmän syyn, minkä vuoksi oli yleensä noustu. .. Kysymys oli pelkästä valheesta, petoksesta, jonka ainoana tarkoituksena oli houkutella talonpojat ulos vahvoista asemistaan … Tykkituli ja sitä seurannut avokätinen lupaus rasituksista raskaimman poistumisesta ajoivat nuijaleirin sekasortoon. .. Leiri alkoi hajota. Kapinoitsijat yksinkertaisesti lähtivät, kokosivat tavaransa ja hävisivät kartanon metsäiseen takamaastoon. . ..

TAKAISIN

 

 

 

 

 

 


Lennart Segerstrålen maalauksen pohjalta painettu koulujen opetustaulu kertoo Jaakko Ilkan leiristä Nokian kartanolla.

Oppositiomiesten yrittäessä toteuttaa vangitsemisaikeensa "Ilkka löi vihollisen ratsun alleen". Toisin sanoen hyppäsi jonkin ryöstöhevosen selkään ja ratsasti pois. Lähtö huomattiin ja kuulutettiin huudoilla julki. Se oli senkertaisen kapinan loppu. Mistään järjestäytyneestä toiminnasta ei voida enää Ilkan paon jälkeen puhua. .. Käsillä oleva sylvesterinyö sai todistaa tekoja, joiden jälkikaiut elivät kauan… Huovien öinen retki oli pelkkää tappamista ja ihmisjahtia, paljasta huvitusta…Kuolema korjaili huostaansa pakenevia talonpoikia.. Kapinallisten jälkijoukko maksoi ankarimman veriveron. Se koostui hevosettomista pikkutilojen miehistä, vanhemmista talonpojista sekä yleensäkin niistä, jotka olivat Nokialla kauimmin ja sitkeimmin puolustaneet alkuperäistä asiaa ja riskeeranneet siten oman pelastumisena… Osa ratsuväestä seurasi kapinallisia aina Parkanon tasalle saakka.