Jaakko Ilkan elämänvaiheita

Heikki Ylikankaan
Nuijasota-kirjan kolmannen painoksen pohjalta

 


Jaakko Ilkan isä Pentti Jaakonpoika Ilkka oli Rahnastossa 1553-1566  isäntänä
leskeksi jääneellä emännällä, jonka poika menee naimisiin Pentti Ilkan tyttären kanssa, ja 1567-1583 isäntänä Sipi Laurinpoika Tennejalan entisessä talossa,  johon oli liitetty osa Rahnastoa, jota sittemmin sanottiin Ilkkalaksi.(Lisätietoja Jaakko Sarvelan tekemästä Ilmajoen talonhaltijaluettelosta ja Ilkan sukukirjasta ss 13-16).
 

Jaakko Pentinpoika Ilkka Ilkkalan talon isäntänä  1585-1597
Ilkkalan talon muistomerkki, Ilmajoentie 200

1595 syyskuussa Jaakko Ilkka tapasi valtiopäivillä ystävänsä Hannu Hannunpoika Fordellin Pohjanmaan rikkaimman maakauppiaan, Jaakko Ilkka nousi Hannu Fordellin yllytyksestä perimään Täyssinan rauhan jälkeen kerätyn laittoman linnaleiriveron ruotsalaisrannikon talon poikien johtomiehenä, maakunta tyhjättiin huoveista.
1596 Jaakko Ilkka vangittiin tammikuussa ja vietiin Turun linnaan,

  • Kuitti, joka koskee Jaakko Ilkan kuljettamista vangittuna Turkuun tammikuussa 1596, Heikki Ylikangas, Nuijasota. (3.painos) ss. 141-142)
  • Pako pikkulasta  Miten Jaakko pääsi karkuhun?

     Ruotsalainen Sven Joninpoika, joka valtaneuvoston valtuuttamana saapui Pohjanmaalle käymään rajaa Venäjää vastaan, kuvaa selonteossaan Ruotsiin järkyttyneenä näkemäänsä ja kokemaansa : " .. ja nyt on jokainen mies kolmesta pitäjästä, noin 3000 miestä lähtenyt nuijineen Hämeenmetsän läpi Savoon. He tahtovat käydä läpi yli koko maan murhaten, ryöstäen ja polttaen kaikkialla siellä, missä jollakin tapaa on talonpojasta hyödytty. Heidän päämiehensä on nimeltään Jaakko Ilkkainen ja hän on se sama mies, jota herra Klaus Fleming viime kesänä piti vangittuna. Hän oli tehnyt vaatteistaan köyden ja päässyt siten muurin yli. ..  kun rajankäynti on tehty, tahdon lähteä tästä Ryövärien maasta .."

    Mahdollinen pakotie merkitty punaisella pisteellä Turun linnan seinään.

  • Isonkyrön kirkolla Katariinan päivänä 25.11.1596 Jaakko Ilkka valittiin johtajaksi sotaretkelle kohti etelää....
     
  • Kun oli päätetty jatkaa sotaretkeä Hämeen metsän toiselle puolelle, kotiutettiin pari raajarikkoa. Heille annettiin vapautuskirje, jonka varmensivat Jaakko Ilkka omalla puumerkillään ja hänen alipäällikkönsä Yrjö Kontsas jalkajousta kuvaavalla puumerkillä.

Jaakko Ilkan ja Yrjö Kontsaan  puumerkit.
Reprokuva joulukuussa 1596 Jalasjärvellä annetusta lupakirjasta. Kuva: Riksarkivet. Tukholma.

Vapautuskirje on kirjallinen dokumentti Ilkkaisen sodasta:

"Minä Jaakko Ilkka ja Yrjö Kontsar tunnustan antaneeni tämän paperin näyttäjälle Matti Pertunpojalle ja Martti Tuomaanpojalle valtuutuksen matkata takaisin kotiin, koska he ovat vaivaisia ja epäkelpoja. Sen vuoksi on minun pyyntöni teille kaikille rehellisille maakunnan miehille, ettei kukaan teistä tekisi tai aiheuttaisi heille haittaa, vaan sallisitte heidän esteettömästi pasteerailla. Totuudessa, puumerkkini alla Yrjö Kontsarin puumerkki,
Jalasjärvellä 19. joulukuuta vuonna 1596.
Jaakko Pentinpoika Ilkka"

 "Ilkkaisen sodassa" Nokian retkellä Jaakko Ilkka joutui pakenemaan, kun Klaus Fleming vaati johtajien luovuttamista sovinnon ehtona.
 

Jaakko Ilkka ja viisi muuta nuijapäällikköä mestattiin Isonkyrön kirkolla tammikuun lopulla 1597, Steve Siltasen kuvakollaasi

Mestattujen ruumiit vietiin jokaisen omalle kotipaikkakunnalle teilinpyörien päälle näytteille.

  Jaakko Ilkan ruumista pidettiin teilinpyörän päällä Ilmajoen kirkolla. Paikalla on ollut Ilkan monumentti vuodesta 1924.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

1597 kun Jaakko Ilkan talonpoikasarmeija oli lyöty uudenvuodenyönä Nokialla, nousivat keski- ja pohjoispohjalaiset aseisiin. Ljungo Tuomaanpoika yhdessä Gabriel-veljensä ja Hannu Fordellin kanssa esiintyi heidän puoltajanaan.
Helmikuun 24. päivänä Santavuoren taistelussa ruotsalaispitäjät lipesivät yhteisestä rintamasta, 17 nuijapäälliköä vangittiin ja vietiin Turun linnaan kuulusteltavaksi.